Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?
Tyypin 1 diabeteksessa elimistö ei enää pysty tuottamaan insuliinia, minkä vuoksi insuliinia on lisättävä elimistön ulkopuolelta. Ennen tyypin 1 diabetes yhdistettiin insuliiniruiskuihin, tiukkaan ruokavalioon ja huomattaviin elämisen rajoituksiin. Nykypäivän tehokkaat hoitomenetelmät ja tekninen kehitys ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta. Nykyään tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö voi elää vapaata, aktiivista elämää ilman suurempia rajoituksia.
Insuliinihoito tänään
Koska insuliini tuhoutuu ruoansulatuksessa, sitä ei voi ottaa tablettimuodossa, vaan se on pistettävä ihon alle. Tämä voidaan nykyään tehdä eri tavoin, ja potilaana voit yhdessä diabeteshoitotiimin kanssa valita itsellesi parhaiten sopivan vaihtoehdon.
Insuliinikynä
Insuliinikynä koostuu kynämäisestä annostelijasta, sen sisällä olevasta insuliiniampullista ja kynän päässä olevasta ohuesta, kertakäyttöisestä neulasta. Insuliinikynä mullisti tyypin 1 diabeteksen hoidon, kun se tuli markkinoille 1980-luvun alussa, ja siitä tuli heti erinomainen vaihtoehto ruiskuille ja ampulleille. Insuliinikynä on edelleen tavallisin tapa antaa insuliinia diabeteksen hoidossa.
Insuliinikyniä on kahdenlaisia:
- uudelleen käytettävät kynät, joissa on vaihdettava insuliiniampulli
- kertakäyttöiset kynät, jotka hävitetään kun esitäytetty säiliö on tyhjä.
Kynät ovat helppokäyttöisiä ja huomaamattomia.
Monipistoshoidossa käytetään kahdenlaista insuliinia:
- perusinsuliinia, jota otetaan 1–2 kertaa päivässä elimistön perustarpeeseen
- pikainsuliinia, jota otetaan aterioiden yhteydessä tai tilapäisesti kohonneiden verensokeriarvojen korjaamiseen.
Insuliinipumppu
Nykyisistä hoitomenetelmistä insuliinipumpulla on erityinen etu, sillä se mahdollistaa insuliinin jatkuvan annon pienten säännöllisten pikainsuliiniannosten avulla.
Pumppu antaa jatkuvan basaaliannoksen koko päivän aikana ja lisäksi bolusannoksia aterioiden yhteydessä tai verensokeriarvojen kohotessa.
Insuliinipumppuja on erityyppisiä. Joissakin pumpuissa on letku pumppuyksikön ja ihoon kiinnitettävän kanyylin välissä. Jotkin pumput ovat letkuttomia ja erillisellä laitteella ohjattavia.
Insuliinipumput ovat ohjelmoitavia ja siten kunkin käyttäjän tarpeisiin mukautettavia.
Edistyneen tekniikan ansiosta yksilöllinen säätö voidaan tehdä suurella tarkkuudella. Insuliiniannoksia voidaan esimerkiksi säätää vuorokaudenajan tai käyttäjän toiminnan tai tilanteen (liikunta, sairastuminen jne.) mukaan.
Nämä ominaisuudet tekevät insuliinipumpusta kenties luotettavimman ja tehokkaimman tyypin 1 diabeteksen hoitotavan. Insuliinipumppu parantaa elämänlaatua osin optimoimalla verensokerin hallinnan ja minimoimalla hypoglykemian riskin ja osin tekemällä neuloista ja kellonajoista huolehtimisen tarpeettomaksi. Diabeetikolle tämä tarkoittaa ennen kaikkea huomattavasti suurempaa vapautta.
Tulevaisuuden hoidot
Diabetestutkimuksessa tehdään jatkuvasti edistysaskelia, ja huomispäivän hoitomenetelmät saattavat erota nykyisistä. Vaikka kestääkin vielä pitkään ennen kuin tällaiset hoidot ovat mahdollisesti saatavilla niille, jotka tällä hetkellä elävät tyypin 1 diabeteksen kanssa, on hyvä seurata, miten tutkimus ja kehitys etenevät. Seuraavassa on kuvaukset muutamasta mahdollisesta tulevaisuuden hoidosta.
Keinohaima
Keinohaimalla ei tarkoiteta keinotekoista siirrettävää elintä vaan tekniikkaa, jossa jatkuva glukoosinseuranta, insuliinipumppu ja hallintayksikkö yhdistetään itsenäiseksi kokonaisuudeksi. Tällaisen itseohjautuvan järjestelmän avulla hoidon tehoa ja käyttäjän vapautta voidaan lisätä entisestään. Keinohaimoilla tehdyt testit ovat antaneet hyvin lupaavia tuloksia. Markkinoilla on jo useita tämän kaltaisia järjestelmiä ja lisää on tulossa, mm. järjestelmiä, joissa käytetään letkutonta pumppua. Tekniikkaa ja toimintoja ja niiden kanssa käytettäviä insuliineja on kuitenkin vielä hiottava, jotta järjestelmistä voi tulla täysin automaattisia. On myös tärkeää muistaa, että tekniikan kehittymisestä huolimatta tällaiset järjestelmät eivät ratkaise kaikkia hoitoon liittyviä ongelmia, vaan ne ovat edelleen apuväline diabeteksen hoidossa. Elinsiirto
Tuhoutuneet haiman beetasolut voidaan tällä hetkellä korvata kahdella tavalla:
- Langerhansin saarekkeiden (haimassa olevien insuliinia tuottavien beetasoluryhmien) siirto
- Haiman siirto.
Kumpikin menetelmä edellyttää sopivan luovuttajan löytymistä. Lisäksi potilaan pitää ottaa lääkkeitä, jotka ehkäisevät siirrettyjen solujen tai siirretyn elimen hylkimistä, ja nämä lääkkeet aiheuttavat usein monia haittavaikutuksia.
Insuliinitabletit
Insuliini hajoaa mahalaukun hapon vaikutuksesta eikä imeydy tehokkaasti suolenseinämän läpi. Siksi insuliinitabletit eivät ole riittävän tehokkaita tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Insuliinitablettien tehon parantamiseksi ne olisi kapseloitava tavalla, joka suojaisi insuliinia mahahapolta mutta mahdollistaisi silti sen vapautumisen ja imeytymisen. Tällaisen tabletin kehittämiseen on käytetty paljon tutkimusresursseja, mutta läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.
Immunoterapia
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omat insuliinia tuottavat beetasolut. Tämän prosessin pysäyttäminen immunoterapian avulla voisi pelastaa vielä jäljellä olevat beetasolut, jolloin insuliinintuotanto ei lakkaisi. Parhaassa tapauksessa tuhoutuminen voitaisiin kokonaan ennaltaehkäistä, tai ainakin pysäyttää varhaisessa vaiheessa, eräänlaisella ”diabetesrokotteella”. Tällaista immunoterapiaa tutkitaan parhaillaan paljon.
DIA.FI.098-01-FEB2021-E
Lähteet
- Tosun B, Cinar FI, Topcu Z, Masatoglu B, Ozen N, Bagcivan G, et al. Do patients with diabetes use the insulin pen properly? Afri Health Sci. 2019; 19(1). 1628-1637.
- Herold KV et al. An Anti-CD3 Antibody, Teplizumab, in Relatives at Risk for Type 1 Diabetes. N Engl J Med 2019;381:603-13.
- Klemen Dovc, Tadej Battelino. Evolution of Diabetes Technology. Endocrinol Metab Clin North Am. 2020 Mar;49(1):1-18. doi: 10.1016/j.ecl.2019.10.009. Epub 2019 Dec 4.
- Teresa H Truong, Trang T Nguyen, Becky L Armor, Jamie R Farley. Errors in the Administration Technique of Insulin Pen Devices: A Result of Insufficient Education. Diabetes Ther. 2017 Apr;8(2):221-226. doi: 10.1007/s13300-017-0242-y. Epub 2017 Mar 4.
- Benhamou PY et al. Closed-loop insulin delivery in adults with type 1 diabetes in real-life conditions: a 12-week multicentre, open-label randomised controlled crossover trial. The Lancet Digital Health Volume 1, Issue 1, May 2019, Pages e17-e25.
- Sneddon JB et al. Stem Cell Therapies for Treating Diabetes:Progress and Remaining Challenges. Cell Stem Cell22, June 1, 2018.
- Banerjee A. et al. Ionic liquids for oral insulin delivery. PNAS July 10, 2018 115 (28) 7296-7301.
- Andrew Fry. Insulin delivery device technology 2012: where are we after 90 years? J Diabetes Sci Technol. 2012 Jul 1;6(4):947-53. doi: 10.1177/193229681200600428.
- Abramson A et al. An ingestible self-orienting system for oral delivery of macromolecules. Science 363, 611–615 (2019) 8 February 2019.
- Boughton C. et Hovorka R. Advances in artificial pancreas systems. Science Translational Medicine, 20 Mar 2019: Vol. 11, Issue 484, eaaw4949.
- M.A Atkinson et al. The challenge of modulating β-cell autoimmunity in type 1 diabetes. Lancet Diabetes Endocrinol. janvier 2019.
