Diabetes ja jalkojen terveys: näin pidät huolta jaloistasi, jos sinulla on diabetes

Kun ymmärrät miksi ja miten diabetes voi vaikuttaa jalkojen terveyteen, voit helpommin ennaltaehkäistä komplikaatioita ja hakea apua mahdollisiin ongelmiin.

Tämä artikkeli kertoo yhteydestä diabeteksen ja jalkojen terveyden välillä. Miksi diabetes vaikuttaa jalkojen terveyteen? Ja miten diabetesta sairastava voi huolehtia jaloistaan jalkaongelmien riskin vähentämiseksi? Vastaukset saat tästä artikkelista!

Diabetes ja jalkojen terveys: miten diabetes voi vaikuttaa jalkoihin?

Diabeteksella on selvä yhteys jalkaongelmiin. Ns. diabeettinen jalka, joka on yhteisnimitys näille ongelmille, on yleinen diabeteksen eri muodoissa.

Diabetes voi johtaa jalkaongelmiin pääasiassa kahdella tavalla: jalkojen hermoja vaurioittavan diabeettisen neuropatian ja jalkojen verenkiertoa heikentävän ääreisvaltimotaudin kautta. Nämä diabeteksen lisäsairaudet kuvataan tarkemmin alla.

Diabeettinen jalka - yleiset diabetekseen liittyvät jalkojen komplikaatiot

Diabetes vaikuttaa jalkoihin monella tavalla. Diabetesta sairastavien jalkaongelmista käytetään yhteisnimitystä ”diabeettinen jalka”.

Diabetekseen liittyviä jalkaongelmia ovat:

• Ääreishermovauriot (diabeettinen neuropatia)      
• Jalkahaavat – jalan ihovauriot, jotka voivat levitä syvempiin kudoksiin      
• Infektiot
• Jalkapohjien känsät ja kovettumat, jotka voivat ajan myötä myös aiheuttaa haavoja
• Ihon kuivuminen, joka voi aiheuttaa hilseilyä tai halkeilua
• Verenkierron heikentyminen
• Kuolio, joka voi syntyä huonon verenkierron tai jalkahaavan seurauksena
• Charcot’n jalka – harvinainen, vaikea komplikaatio, joka aiheuttaa jalan epämuodostumia.

Harvinaisissa, hyvin vaikeissa tapauksissa jalkaongelmat voivat johtaa amputaation tarpeeseen. Diabetekseen liittyvien jalkaongelmien riski on suurin miehillä ja/tai yli 60‑vuotiailla henkilöillä.

Mikä diabetekseen liittyvät jalkaongelmat aiheuttaa?

Jalkaongelmien riskiä lisäävät etupäässä kaksi diabeteksen lisäsairautta: diabeettinen neuropatia, joka vaurioittaa jalkojen hermoja ja voi vaikuttaa jalkojen tuntoaistiin, sekä ääreisvaltimotauti, joka vaikuttaa jalkojen verenkiertoon.

Hermovauriot ja jalkojen terveys

Korkea verensokeri ja muut diabeteksen tekijät voivat aiheuttaa hermovaurioita eli neuropatiaa. Neuropatia on yleinen pitkän aikavälin diabeteskomplikaatio.

Diabeettista neuropatiaa on muutama eri tyyppiä, mutta se kohdistuu useimmiten raajojen, mukaan lukien jalkojen, hermoihin.

Sensorinen neuropatia heikentää jalkojen tuntoaistia, mikä altistaa vammoille. Esimerkiksi hiertymä tai kengässä oleva kivi voi silloin jäädä huomaamatta. Lisäksi diabeteksessa jalkojen iho on usein kuiva ja helposti halkeilevaa, jolloin känsät, kovettumat tai huonosti istuvat kengät voivat johtaa jalkahaavoihin.

Motorinen neuropatia vaikuttaa lihaksiin ja voi altistaa jalkahaavoille lisäämällä jalkapohjan ihoon kohdistuvaa painetta ja kitkaa lihasten surkastumisesta ja jalan virheasennoista johtuen. 

Autonominen neuropatia vaikuttaa hermoihin, jotka välittävät viestejä elimistön elimiin ja rauhasiin, ja sen seurauksena  jalkojen hikoilu vähenee, mikä voi aiheuttaa ihon kuivumista ja halkeilua. Autonominen neuropatia voi myös ilmetä verenkierron lisääntymisestä johtuvana jalkojen lämpötilan nousuna ja turvotuksena. Ihon halkeamat altistavat bakteeri-infektioille, haavoille tai hyvin vaikeissa tapauksissa kuoliolle.

Diabeettista neuropatiaa koskevasta erikoisartikkelistamme voit lukea lisää tästä komplikaatiosta ja sen ennaltaehkäisystä.

Ääreisvaltimotauti ja jalkojen terveys

Diabetes lisää riskiä sairastua ääreisvaltimotautiin, jossa kaulaan, yläraajoihin, vatsaan ja alaraajoihin johtavat valtimot ahtautuvat vähitellen, ja joka voi siten vaikuttaa näiden alueiden verensaantiin. 

Diabetekseen liittyvä ääreisvaltimotauti kohdistuu useimmiten alaraajoihin. Tällöin alaraajojen – etenkin polven alapuolisten – valtimoiden sisäpuolelle muodostuu rasvakerrostumia (plakkia), joka estää riittävää verenvirtausta sääriin ja jalkateriin.

Diabetekseen liittyvän ääreisvaltimotaudin riski on suurempi, jos verensokeri on usein tavoitealueen ulkopuolella tai jos henkilö on iäkäs tai on sairastanut diabetesta pitkään. Muita riskitekijöitä ovat:

• Lihavuus ja ylipaino 
• Tupakointi  
• Liikkumaton elämäntapa
• Korkea kolesteroli 
• Korkea verenpaine 
• Sydänsairaudet.

Ääreisvaltimotauti voi heikentää jalkojen hapen ja ravintoaineiden saantia  ja johtaa jalkojen kudosvaurioihin. Tämä voi altistaa infektioille ja vaikeasti paraneville haavoille sekä aiheuttaa kipua  ja kävelyvaikeuksia. Harvinaisissa, hyvin vaikeissa tapauksissa ääreisvaltimotauti voivat johtaa amputaation tarpeeseen.

Merkkejä jalkaongelmista

Hermovauriot ovat suurin jalkaongelmien riskitekijä. Niitä ei aina huomaa, sillä ne eivät välttämättä aiheuta oireita. 

Jalkojen hermovauriot voivat ilmetä:

• Pistelynä, poltteluna, vihlomisena tai sähköiskua muistuttavana kipuna
• Viiltävänä kipuna
• Hyvin voimakkaana tai kevyen kosketuksen aiheuttamana kipuna (allodynia)
• Epänormaaleina kuuman tai kylmän tuntemuksina 
• Pitkäkestoisina lihaskouristuksina
• Tunnottomuutena kosketukselle tai värinälle
• Varpaista alkavana alaraajan puutumisena.

Muita merkkejä diabetekseen liittyvistä jalkaongelmista:

• Jalan lämpimältä tuntuminen, turvotus tai punoitus
• Pohjekrampit tai -särky, jotka estävät kävelyn 
• Jalkojen riittämätön hikoilu     
• Kuiva iho tai ihon halkeilu
• Huonosti paranevat haavat ja rakot
• Känsät, kovettumat ja liikavarpaat.

Jos sinulla on diabetes ja huomaat jalkaongelmien merkkejä tai oireita, käänny diabeteshoitotiimisi puoleen. 

Huolehdi jaloistasi

Jos sinulla on diabetes, on tärkeää, että pidät hyvää huolta jalkojesi terveydestä. Tekemällä niin voit ennaltaehkäistä vakavia komplikaatioita.

Jalkojenhoitovinkkejä diabeteksen kanssa eläville:

• Huolehdi jalkojen hygieniasta: Pese ja kuivaa jalat huolellisesti joka päivä, ja leikkaa ja viilaa varpaankynnet niin, ettei niihin jää teräviä reunoja.
• Vältä jalkakylpyjä, sillä ne voivat kuivattaa jalkoja entisestään.
• Ehkäise kovettumien ja liikavarpaiden syntyminen hiomalla märkää ihoa varovasti hohkakivellä.
• Kosteuta jalkojen iho hajustamattomalla jalkavoiteella, mutta älä levitä voidetta varpaanväleihin, sillä se voi johtaa infektioihin.
• Kävele ja kipristele varpaitasi jalkojen verenkierron parantamiseksi, mutta muista käyttää mukavia kenkiä ja tarkastaa jalat haavojen varalta.
• Jos poltat, lopeta tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen voi parantaa säärien ja jalkaterien verenkiertoa, jolloin käveleminen helpottuu.
• Ennen kenkien jalkaan panemista tarkista, ettei niissä ole hiekkaa, kiviä tai muuta, joka voi hiertää ja vahingoittaa ihoa.
• Käytä kenkiä myös sisällä. Jalkojesi suojaamiseksi vältä paljain jaloin kävelyä. 
• Tarkasta jalkasi päivittäin edellä mainittujen jalkaongelmien merkkien varalta. Jos havaitset mitä tahansa niistä, käänny diabeteshoitotiimin puoleen.

Säännölliset terveydenhuollon ammattilaisen suorittamat tarkastukset ovat tärkeitä

Jos sinulla on diabetes, käy vuosittain erityisessä jalkojen tarkastuksessa. Lisäksi lääkärin pitää tutkia jalkasi seurantakäynneillä, jotka ovat yleensä 3–4 kuukauden välein. 

Lääkäri ja muu diabeteshoitotiimi muistuttavat sinua siitä, miten tärkeää on pitää verensokeri tavoitealueella, sekä näyttävät sinulle, miten tarkastat jalkasi päivittäin  haavojen tai muiden vammojen ja ihoärsytyksen ehkäisemiseksi.

Milloin lääkäriin

Diabetesta sairastavilla vähäisiltä tuntuvat vaivat, kuten känsät ja kovettumat, voivat muuttua jalkahaavoiksi ja johtaa komplikaatioihin. Vakavat jalkaongelmat ovat kuitenkin useimmiten helposti ehkäistävissä. Jos havaitset merkkejä diabetekseen liittyvistä jalkavaivoista, varaa heti aika lääkäriin. 

Mahdollinen hoito riippuu ongelman vakavuudesta. Jos sinulla on jalkahaava, voit esimerkiksi tarvita lääkärin tai jalkojenhoitajan hoitoa diabetesvastaanotolla tai sairaalassa, ja sinulle voi olla tarpeen tehdä verikokeita ja mahdollisesti määrätä antibiootteja.

Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat voivat olla vakavia, mutta niiden ennaltaehkäiseminen on myös täysin mahdollista. Noudata tässä artikkelissa annettuja suosituksia, käy tarkastuttamassa jalkasi vähintään kerran vuodessa, ja opettele tutkimaan jalkasi itse päivittäin, jotta voit havaita mahdolliset merkit komplikaatioista. Jos sinulla on jalkahaava, muista, että asianmukaisella hoidolla se on täysin parannettavissa.

DIA.FI.450-01-DEC2025