Sulje se

Millaista tietoa etsit?

Kirjoita mikä tahansa sana ja paina Enter

Hyperglykemia: oireet ja syyt

hyper

Jos sinulla on äskettäin todettu diabetes, uusia opittavia käsitteitä voi olla paljon. 

Tämä artikkeli käsittelee hyperglykemiaa, joka on lääketieteellinen termi korkealle verensokerille. Luettuasi tämän artikkelin sinulla on toivottavasti parempi käsitys siitä, mitä hyperglykemia on, mistä se johtuu ja mitä mahdollisia komplikaatioita se voi aiheuttaa.

Mikä on hyperglykemia?

Hyperglykemialla tarkoitetaan veren korkeaa glukoosi- eli sokeripitoisuutta. Hyperglykemiaan on useita syitä, muun muassa diabetes.

Veren glukoosipitoisuutta säätelee insuliinihormoni, jota haima erittää. Diabetes kehittyy, kun verensokeri nousee, koska haima
ei pysty tuottamaan insuliinia riittävästi tai lainkaan tai elimistö ei pysty käyttämään insuliinia tehokkaasti.

Jos hyperglykemia jätetään hoitamatta pitkäksi aikaa, se voi johtaa moniin komplikaatioihin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että kun diabetesta hoidetaan huolellisesti ja pitkäaikaista hyperglykemiaa vältetään, näitä komplikaatioita voidaan ehkäistä tai viivästyttää. Monilla diabetesta sairastavilla on toistuvia lyhytaikaisia hyperglykemioita, mutta diabetesta sairastavan tulisi pyrkiä pitämään verensokeri tavoitearvojen rajoissa ja välttämään erityisesti pitkäaikaisia hyperglykemioita mahdollisimman paljon.

Hyperglykemialle on erilaisia määritelmiä riippuen siitä, mitä ohjeita luetaan. 

Mikä aiheuttaa hyperglykemioita?

Hyperglykemiaan on useita eri syitä.

Tyypin 1 diabeteksessa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan. Tämän seurauksena elimistö ei tuota lainkaan omaa insuliinia tai se tuottaa insuliinia vain hyvin vähän, mikä johtaa suhteelliseen tai täydelliseen insuliininpuutokseen. Insuliininpuutos tarkoittaa, että glukoosi ei kulkeudu verestä soluihin (muunnettavaksi energiaksi), jolloin veren glukoosipitoisuus nousee.

Tyypin 2 diabeteksessa hyperglykemia johtuu siitä, että elimistö ei tuota riittävästi insuliinia ja sen kyky reagoida insuliiniin on heikentynyt (ns. insuliiniresistenssi).

Myös tietyt sairaudet ja lääkkeet tai hoidot voivat aiheuttaa hyperglykemiaa, kuten:

  • haiman vaurio, esim. kroonisen haimatulehduksen tai haimasyövän takia
  • hormonaaliset häiriöt, kuten Cushingin oireyhtymä
  • tiettyjen lääkkeiden käyttö – esim. steroidit
  • vakava sairaus – verensokeri voi nousta leikkausten jälkeen tai vakavan sairauden takia
  • raskausdiabetes, joka johtuu pääasiassa insuliiniherkkyyden heikkenemisestä
  • täydellinen parenteraalinen ravitsemus (TPN) ja dekstroosi-infuusio (jossa ravintoaineet annetaan suonensisäisesti katetrin avulla).

Syitä hyperglykemiaan diabeteksessa

Korkea verensokeri diabeteksessa voi johtua useista eri syistä.

Jos sinulla on diabetes ja säätelet verensokeriasi insuliinipistoksilla, olet saattanut ottaa liian vähän insuliinia. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos unohdat ottaa bolusannoksen (insuliinilisäannoksen) aterian yhteydessä tai jos olet arvioinut annoksesi väärin.

Hyperglykemiaa voivat aiheuttaa myös ruokailutottumusten muutokset. Verensokeri voi nousta, jos ateria sisältää enemmän rasvaa tai hiilihydraatteja kuin luulit, tai jos söit enemmän kuin määrän, jonka perusteella olit laskenut insuliiniannokseesi.

Myös elämäntapahtumat voivat vaikuttaa verensokeriin ja diabeteksen hoitoon, ja joissakin tilanteissa hyperglykemian riski kasvaa. Esimerkiksi stressi, hermostuneisuus ja suru ovat tunteita, jotka voivat nostaa verensokeria voimakkaasti. 

Diabetesta sairastavilla hyperglykemiaa voi esiintyä myös intensiivisen anaerobisen liikunnan aikana. Korkean verensokerin riskiä liikunnan aikana voi lisätä esimerkiksi se, että insuliiniannosta pienennetään liikaa hypoglykemian (matalan verensokerin) välttämiseksi esim. harjoittelun aikana. Riskiä voi lisätä myös liiallinen hiilihydraattien syöminen ennen liikuntaa, sen aikana tai sen jälkeen, tai intensiivinen anaerobinen liikunta itsessään.

Hyperglykemian riskitekijät

Hyperglykemia on yleistä diabetesta sairastavilla ihmisillä. Eräässä tutkimuksessa 61,9 % tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavista ilmoitti, että heillä oli ollut vähintään yksi aterianjälkeinen hyperglykemiaepisodi viimeksi kuluneen viikon aikana.

Hyperglykemian riskiä voivat lisätä useat tekijät, kuten:

  • korkea painoindeksi
  • perinnöllinen tyypin 2 diabetes
  • tietty etninen alkuperä 
  • korkea verenpaine
  • korkeat veren rasva-arvot
  • aiempi raskausdiabetes 
  • munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.

Hyperglykemian oireet ja merkit

hyper

Kun verensokeri on vain hieman koholla, se ei yleensä aiheuta selvästi havaittavia oireita. 

Hyperglykemian (ja diabeteksen) oireita ovat muun muassa:

  • epänormaali jano ja suun kuivuminen
  • tiheä virtsaaminen, erityisesti yöllä (mukaan lukien yökastelu)
  • energianpuute, väsymys ja masentuneisuus
  • nälkä
  • näön sumentuminen
  • äkillinen painon lasku
  • huonosti paranevat haavat
  • toistuvat infektiot, kuten virtsatietulehdus.

Hyperglykemian varhaiset varoitusmerkit

Jos sinulla on diabetes, haluat varmasti havaita hyperglykemian mahdollisimman varhain. 

Eräässä tutkimuksessa diabetesta sairastavilta kysyttiin, miten he havaitsevat hyperglykemian. Useimmiten se havaittiin verensokerin mittauksella. 

Toiseksi yleisin tapa, jolla tutkimukseen osallistujat havaitsivat hyperglykemian, oli yksinkertaisesti se, että olo ei tuntunut hyvältä. 

Osallistujat mainitsivat tavallisena merkkinä myös tihentyneen virtsaamistarpeen.

Korkean verensokerin vakavat oireet

Vaikean hyperglykemian yleisimmät oireet ovat

  • tihentynyt virtsaamistarve (polyuria)
  • voimakas jano ja poikkeavan runsas juominen (polydipsia).

Eräs vähemmän ilmeinen oire on odottamaton painonlasku.

Jos korkeaa verensokeria ei hoideta, se voi johtaa oireiden pahenemiseen, mikä voi vaatia kiireellistä hoitoa. Oireisiin voivat kuulua

  • velttous
  • mielentilan muutokset
  • hermostolliset oireet.

Hyvin vakavissa tapauksissa vaikeasti hyperglykeeminen henkilö voi vaipua koomaan. Tämä koskee etenkin henkilöitä, joilla on tyypin 1 diabetes.

Hyperglykemian komplikaatiot

Hyperglykemian hoitamatta jättäminen voi johtaa moniin komplikaatioihin – sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä

Hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä luokitellaan diabeteksen hätätilanteeksi. Se kehittyy yleensä asteittain muutaman päivän tai viikon aikana ja on yleisempi aikuisilla ja iäkkäillä henkilöillä.

Tunnusmerkkejä ovat

  • hyperglykemia
  • hyperosmolariteetti – veri on normaalia tiheämpää
  • asidoosin puuttuminen – veri on vähemmän hapanta kuin tavallisesti
  • mielentilan ja käyttäytymisen muutokset

Hyperosmolaarista hyperglykeemistä oireyhtymää sairastaessa voimakas elimistön kuivuminen on tavallista. Hyperosmolaarista hyperglykeemistä oireyhtymää hoidetaan sairaalassa tarkasti seurattuna ja antamalla nesteitä suonensisäisesti kuivumisen korjaamiseksi ja insuliinia verensokerin alentamiseksi.

Diabeettinen ketoasidoosi (DKA)

Diabeettinen ketoasidoosi on vakava tila, joka johtuu yleensä veren insuliinipitoisuuden laskusta, glukoosin hyödyntämisen vähenemisestä ja glukoosin tuotannon lisääntymisestä. 

DKA:n kolme tärkeintä tunnusmerkkiä ovat

  • hyperglykemia
  • asidoosi – veren liiallinen happamuus
  • ketoosi – veren kohonnut ketoaineiden pitoisuus. 

DKA voi kehittyä melko nopeasti, joskus alle 24 tunnissa.

DKA:n oireita ovat yleensä

  • pahoinvointi ja oksentelu
  • vatsakipu
  • poikkeavan runsas virtsaaminen (polyuria)
  • voimakas jano ja poikkeavan runsas juominen (polydipsia)
  • voimakas nälkä ja poikkeavan runsas syöminen (polyfagia)
  • heikotus
  • nopea, pinnallinen hengitys.

Vireystilan heikentyminen on mahdollista. Tämä voi ilmetä sekavuutena tai erittäin vakavissa tapauksissa johtaa koomaan.

DKA on lääketieteellinen hätätilanne. Jos epäilet, että sinulla on DKA, hakeudu sairaalaan tutkimuksia ja hoitoa varten.

Jos sinulla on hyvin varhainen tai lievä DKA, voit saada hoitoa sairaalassa suun kautta annettavalla nesteytyksellä ja palata sitten kotiin. Todennäköisempää kuitenkin on, että sinut otetaan sisään sairaalaan, jossa hoitoon kuuluu suonensisäinen nesteytys, insuliinitiputus ja veren suolatasapainon palauttaminen.

Vaikeassa DKA:ssa tehohoito voi olla tarpeen.

Hyperglykemian pitkäaikaiset komplikaatiot

Jos hyperglykemiaa ei hoideta, korkea verensokeri voi pitkällä aikavälillä vahingoittaa monia elimiä.

Hyperglykemia voi aiheuttaa vaurioita seuraavissa elimissä:

  • sydämessä ja verisuonissa, mikä lisää sydänkohtauksen, rasitusrintakivun ja muiden verisuonisairauksien riskiä
  • silmissä, mikä voi johtaa näön heikkenemiseen ja sokeuteen silmän pienten verisuonten vaurioiden vuoksi
  • munuaisissa, mikä voi johtaa krooniseen munuaissairauteen
  • hermoissa, joiden vauriot aiheuttavat epänormaaleja tuntoaistimuksia ja puutumista, useimmiten jaloissa.

Tämä luettelo voi tuntua pelottavalta, mutta apua on saatavilla terveydenhuollosta. Korkeaan verensokeriin liittyvät mahdolliset komplikaatiot voidaan havaita säännöllisten tutkimusten avulla. Jos komplikaatioita ilmenee, lääkäri arvioi, mitkä toimenpiteet ja hoidot ovat tarpeen niiden ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi.

Hyperglykemian tehokas ja tarkoituksenmukainen hoito voi vähentää näiden komplikaatioiden kehittymisen riskiä.

Hyperglykemia eli korkea verensokeri voi johtua monista eri syistä, kuten diabeteksesta. Hyperglykemia voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita lyhyellä aikavälillä, mukaan lukien diabeettinen ketoasidoosi ja hyperosmolaarinen hyperglykeeminen oireyhtymä.

Pitkällä aikavälillä hoitamaton hyperglykemia voi johtaa komplikaatioihin, jotka vaikuttavat silmiin, sydämeen, munuaisiin, hermoihin ja verisuoniin.

Jos olet huolissasi hyperglykemiasta tai verensokerisi on koholla, ota yhteyttä terveydenhuoltoon saadaksesi vastauksia kysymyksiisi tai apua verensokerin hallintaan.
Jos haluat tietää, miten korkeaa verensokeria hoidetaan, mukaan lukien hyperglykemian hätätilanteissa, artikkelimme hyperglykemian hoidosta voi olla hyödyllistä luettavaa.

DIA.FI.453-01-JAN2026
 

Lähteet

  1. International Diabetes Federation (2017). IDF diabetes atlas (8th Ed).
  2. Mouri M, Badireddy, M. Hyperglycaemia. StatPearls. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2022 Jan. Available from: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK430900/
  3. Brod, M., et al. Understanding Post-Prandial Hyperglycemia in Patients with Type 1 and Type 2 Diabetes: A Web-based Survey in Germany, the UK, and USA. Diabetes Ther. 2016; 7: 335–348. doi: 10.1007/s13300-016-0175-x
  4. Lumb, A et al. Diabetes management for intense exercise, Current Opinion in Endocrinology, Diabetes and Obesity. 2009; 16(2):150-155. doi: 10.1097/MED.0b013e328328f449
  5. Dhatariya, K. Blood Ketones: Measurement, Interpretation, Limitations, and Utility in the Management of Diabetic Ketoacidosis. The review of diabetic studies. 2016;13(4):217-225. doi:10.1900/RDS.2016.13.217.
  6. Trachtenbarg, D. E. Diabetic Ketoacidosis. American Family Physician; 2005, 71(9): 1705-1714.

Making Diabetes Easier

Lääkintätekniikan ja lääkehoidon tietämyksemme ja innovatiiviset ratkaisumme tukevat terveydenhuoltoa ja tekevät kroonisia sairauksia sairastavien arjesta ja elämästä hieman helpompaa.

Our mission?

#Makingdiabeteseasier

Icon
Icon
Icon
Icon
x

Pysy ajantasalla uutiskirjeemme avulla

Tilaa