HbA1c-opas: tietoa HbA1c-tutkimuksesta

HbA1c eli ”sokerihemoglobiini” tai ”pitkä sokeri” on verikoe, joka antaa tärkeää tietoa verensokeritasosta ja pitkän aikavälin verensokeritasapainosta.

HbA1c-arvon mittaaminen voi auttaa tunnistamaan diabeteksen tai esidiabeteksen. Jos sinulla on jo todettu diabetes, HbA1c-arvon seuraamisesta on hyötyä sairauden hallinnassa.
 
Tässä oppaassa selitetään, mikä HbA1c-tutkimus on, miten se tehdään, miksi HbA1c-arvon seuraaminen on tärkeää ja miten HbA1c-tutkimus eroaa muunlaisesta verensokerin mittaamisesta.

Mitä HbA1c on?

HbA1c on lyhenne termistä ”hemoglobiini A1c”, jota kutsutaan myös ”glykosyloituneeksi hemoglobiiniksi” tai ”sokerihemoglobiiniksi”.

Tällä tarkoitetaan hemoglobiinia, joka on verenkierrossa olevan glukoosin ”peittämää”. 

Kun ruoan sisältämät hiilihydraatit hajoavat glukoosiksi, glukoosi imeytyy verenkiertoon ja osa siitä sitoutuu veren hemoglobiinin – proteiiniin, joka tekee verestä kirkkaanpunaista ja jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea keuhkoista kaikkiin elimistön soluihin.

Tämän glykosylaatioksi kutsutun prosessin takia kaikkien ihmisten hemoglobiiniin on sitoutunut jonkin verran glukoosia.

Korkeat verensokeritasot näkyvät hemoglobiinimolekyylien pinnalla. HbA1c-arvo näyttää, kuinka suuri osa veren punasoluista sisältää hemoglobiinia, johon on sitoutunut glukoosia. Mitä suurempi osuus on, sitä enemmän glukoosia veressäsi todennäköisesti on.

Mikä HbA1c-tutkimus on?

HbA1c-tutkimus on verikoe, joka näyttää onko henkilön keskimääräinen verensokeritaso normaalilla (diabetesta sairastamattoman) viitealueella vai esidiabetekseen tai diabetekseen liittyvällä alueella. Tutkimuksessa saatava HbA1c-arvo heijastaa keskimääräistä verensokeritasoa viimeisten 90 päivän aikana. 

HbA1c-tutkimus tehdään yleensä terveyskeskuksessa. Terveyskeskuksesta riippuen tuloksen voi saada nopeimmillaan muutamassa minuutissa tai näyte voidaan joutua lähettämään laboratorioon, jolloin tuloksen saaminen voi kestää enimmillään muutaman päivän.

Tutkimus ei vaadi erityisiä valmisteluita, kuten paastoa. Verinäyte otetaan sormenpään hiussuonesta tai kyynärtaipeen laskimosta. 

HbA1c-viitealueet

HbA1c-arvo on yleensä joillakin seuraavista alueista:

• 20–38 mmol/mol: normaali (ei-diabeettinen) alue
• 39–46 mmol/mol: esidiabetes 
• 48 mmol/mol tai korkeampi: diabetes

Jos sinulla on esidiabetes, riskisi sairastua tyypin 2 diabetekseen on sitä suurempi mitä korkeampi HbA1c-arvosi on.

Jos sinulla on tyypin 2 diabetes, hoitotiimisi saattaa suositella HbA1c-arvon pitämistä alle tason 53 mmol/mol sekä terveiden elintapojen noudattamista. 

On kuitenkin erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilökohtaiseen HbA1c-tavoitealueesen. Esimerkiksi hypoglykemiaan taipuvaisille henkilöille, joille on jo kehittynyt vakavia komplikaatioita tai jotka ovat sairastaneet diabetesta pitkään, voidaan määrittää korkeampi tavoitealue.

Tiukempaa (matalampaa), alle 48 mmol/mol:n tavoitetta voidaan puolestaan suositella henkilöille

• joiden diabetes on puhjennut äskettäin 
• joiden tyypin 2 diabetesta hoidetaan ainoastaan elintapamuutoksilla ja/tai metformiini-tablettihoidolla 
• joilla ei ole vakavia sydän- ja verisuonisairauksia tai pitkän aikavälin diabeteskomplikaatioita ja joilla on pitkä elinajanodote.

Matalampaa HbA1c-tavoitetta voidaan myös käyttää henkilöille, joilla vakavan hypoglykemian tai muiden hoitoon liittyvien haittavaikutusten riski on pieni.

Tyypin 1 diabeteksessa hypoglykemiariski on suurempi, minkä vuoksi matalamman HbA1c-tavoitealueen käyttö on riskialttiimpaa. Vaikka eri maat ja kansainväliset järjestöt eivät ole yksimielisiä siitä, mitä raja-arvoa käyttämällä voidaan parhaiten ehkäistä diabeteskomplikaatioita, yleisin suositus on, että HbA1c-arvo pidetään alueella 48–58 mmol/mol.

On kuitenkin olemassa uutta tutkimusnäyttöä siitä, että tyypin 1 diabeteksen komplikaatioriski voidaan minimoida pitämällä HbA1c-arvo alueella 48–52 mmol/mol.

HbA1c-tavoitteiden saavuttamisen terveyshyödyt

HbA1c-tutkimuksen avulla kroonisen hyperglykemian eli jatkuvasti koholla olevan verensokerin kehittyminen voidaan ennustaa, jolloin se on myös ennaltaehkäistävissä. Tämä voi pienentää pitkän aikavälin diabeteskomplikaatioiden riskiä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet HbA1c-tavoitteiden saavuttamisen ja ylläpitämisen vähentävän mikrovaskulaarisia eli pieniin verisuoniin kohdistuvia diabeteskomplikaatioita – kuten verkkokalvo-, hermosto- ja munuaisvaurioita – sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksessa.

Hyvä verensokerin hallinta pienentää myös sydäninfarktin ja muiden sydän- ja verisuoniongelmien riskiä, etenkin pitkällä aikavälillä.

Jos sinulla on tyypin 1 diabetes, sekä sinun että diabeteshoitotiimiisi on kuitenkin tärkeää muistaa, että osalla tyypin 1 diabetesta sairastavista henkilöistä vakavan hypoglykemian riski voi olla suurempi kuin tiukasta verensokerin hallinnasta saatava hyöty.

Miten usein HbA1c-arvoa pitää seurata?

HbA1c-tutkimus on tehtävä säännöllisesti kaikille diabetesta sairastaville, alkaen ensimmäisestä arvioinnista ja sen jälkeen osana diabeteksen hoitoa.

Tyypin 2 diabetesta sairastaville suositellaan kahta mittausta vuosittain, kun taas tyypin 1 diabetesta sairastaville Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee tiheämpää seurantaa.

Tyypin 1 tai 2 diabeteksen diagnosoimisen jälkeen HbA1c-tutkimusta verensokeritavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi ei tehdä useammin kuin 3 kuukauden välein.  

Diabeteslääkitystä muutettaessa HbA1c-tutkimus on tehtävä 3 kuukauden jälkeen muutoksesta.

Miten HbA1c-tutkimus eroaa muunlaisesta verensokerin mittaamisesta

Sekä HbA1c-tutkimusta että muita verensokerin mittausmenetelmiä käytetään verensokerintason seuraamiseen. Muihin mittausmenetelmiin kuuluu esimerkiksi diabetesta sairastavien henkilöiden itse tekemät verensokerin sormenpäämittaukset. HbA1c-tutkimuksen ja muiden mittausten välillä on kuitenkin merkittävä ero. 

HbA1c-tutkimus näyttää, millaisia glukoositasot ovat keskimäärin olleet viimeisten 2–3 kuukauden aikana, kun taas muut mittaukset näyttävät veren glukoosipitoisuuden mittaus- tai näytteenottohetkellä. Nämä menetelmät täydentävät toisiaan, ja käyttämällä molempia saadaan mahdollisimman kattava kuva verensokeritilanteesta.

Glukoosipitoisuutta seuraamalla voidaan havaita verensokerin lyhyen aikavälin vaihtelut, mikä ei ole mahdollista HbA1c-tutkimuksella. Kahdella henkilöllä voi esimerkiksi olla sama HbA1c-arvo, mutta toisella heistä voi esiintyä toistuvaa voimakasta veren glukoosipitoisuuden vaihtelua, kun taas toisella verensokeritaso voi pysyä melko tasaisena.

Verensokerin vaihtelun seuraaminen päivän aikana ja huomion kiinnittäminen siihen, miten eri aktiviteetit ja ruoka-aineet vaikuttavat siihen, auttaa tekemään välittömiä hoitotoimenpiteitä, kuten ottamaan insuliinia. Se voi myös auttaa välttämään hyperglykemioita (korkeita glukoositasoja) ja hypoglykemioita (alhaisia glukoositasoja).

Diabeteksen komplikaatiot

HbA1c-tutkimus on tärkeä osa diabeteksen seurantaa ja hallintaa.

Jotkin tutkimukset ovat osoittaneet sen olevan hetkellistä verensokerin mittausta tarkempi tapa ennustaa diabeteksen pitkän aikavälin komplikaatioiden – kuten verkkokalvovaurioiden, aivohalvausten, sydän- ja verisuonitautien ja kuolleisuuden – riskiä. WHO korostaa kuitenkin lisätutkimusten olevan tarpeen.

Diabeteksen diagnosointi

Diabeteksen vahvistamiseen käytetään useita menetelmiä. HbA1c-tutkimus on niistä käytännöllisimpiä. Sitä varten ei tarvitse paastota, toisin kuin paastoglukoosin mittausta (fP-Gluk) tai sokerirasituskoetta (Pt‑Gluk‑R) varten. 

On kuitenkin tekijöitä, jotka voivat heikentää HbA1c-tutkimuksen tarkkuutta, kuten jotkin perintötekijät tai sairaudet, kuten malaria ja tietynlaiset anemiat. On myös huomioitava, että vaikka HbA1c-tutkimus on diabeteksen diagnosoinnissa käytännöllisempi menetelmä kuin veren glukoosipitoisuuden mittaus, HbA1c-tutkimus ei ole saatavilla kaikissa maissa.

Lisäksi WHO korostaa, ettei HbA1c-tutkimus yksinään riitä diabeteksen diagnosointiin ja että enemmän tutkimusta tarvitaan kaikissa pääroturyhmissä, jotta voidaan olla varmoja siitä, voidaanko HbA1c-arvojen perusteella luotettavasti ennustaa diabeteksen pitkän aikavälin komplikaatioriskiä.

HbA1c-muuntotaulukko

Seuraava taulukko (Sherwani et al. 2016) näyttää, miten HbA1c-arvo korreloi veren keskimääräisen glukoosipitoisuuden sekä diabeteksen ja pitkän aikavälin diabeteskomplikaatioiden riskin kanssa:

HbA1c-verikokeella on keskeinen rooli diabeteksen diagnosoinnissa ja hoidossa. 

Tutkimuksella on rajoituksensa, mutta yleisesti ottaen glykosyloituneen hemoglobiinin eli sokerihemoglobiinin määrittäminen on käytännöllinen ja luotettava tapa mitata verensokeritasoa. Siksi HbA1c-arvo on nykyään tärkeä muuttuja diabeteksen ja pitkän aikavälin diabeteskomplikaatioiden riskiä ennustettaessa.
 

DIA.FI.455-01-JAN2026