Sulje se

Millaista tietoa etsit?

Kirjoita mikä tahansa sana ja paina Enter

Täällä jaetut tarinat perustuvat henkilökohtaisiin kokemuksiin, eikä niitä tule pitää lääketieteellisinä neuvoina. Muistathan, että hoidon tulokset ja kokemukset ovat aina yksilöllisiä.

Tammikuu 2026

Ongelmia Miamissa

Linn Suchomel

Ongelmiahan voi syntyä milloin tahansa, mutta minulle niitä näyttää tulevan aina, kun olen matkalla. Olen kuitenkin oppinut aiemmista virheistä, ja nykyään olen melko huolellinen varatarvikkeiden suhteen, kun olen lähdössä matkalle. Kiitospäivän lomalla marraskuun 2025 lopussa minä ja muutama kaverini lensimme viideksi päiväksi Miamiin. Pakatessani matkaa varten otin varmuuden vuoksi mukaan kaksi uutta G7-sensoria ja verensokerimittarin (jota en normaalisti tarvitse melkein koskaan). Minulla on nimittäin ollut aika paljon ongelmia sensoreiden kanssa sen jälkeen, kun aloitin G7:n käytön.

Sensorissa, joka minulla oli kiinni, oli noin puolet käyttöajasta jäljellä, mutta jo toisena matkapäivänä se alkoi näyttää hypoarvoja, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Päätin pysäyttää käyttöjakson ja laittaa uuden sensorin. Mutta se ei juurikaan auttanut...

Kiinnitin ensimmäisen varasensorin, yhdistin sen ja käynnistyminen alkoi. Jo kymmenen minuutin päästä sensori kuitenkin tyssäsi. Se näytti sensorivirhettä ja kehotti käynnistämään uuden sensorin. Minulla oli siis enää yksi sensori jäljellä. Kiinnitin ja yhdistin sen ja käynnistyminen alkoi, mutta täsmälleen sama tapahtui uudelleen: sensori tyssäsi noin kymmenen minuutin jälkeen.

Tämä ei ollut hyvä juttu. Minulla oli vielä neljä päivää ja yötä jäljellä Miamissa, ilman sensoria. Aiempaa kokemusta tällaisesta minulla ei ollut. Joskus olen joutunut olemaan ilman sensoria muutaman tunnin päiväaikaan, mutta öisin minulla on ollut sensori ilman poikkeuksia jo monta vuotta, ja silloin se on mielestäni myös erityisen hyödyllinen.

Lisäksi jaoin huoneen kolmen muun tytön kanssa, enkä halunnut aiheuttaa yöllä melua verensokerin mittaamisen takia. Kaikesta huolimatta selviydyin aika hyvin. Verensokeri ei niinä päivinä ollut paras mahdollinen, mutta koska vihaan hypoglykemioita ja olin niistä erityisen huolissani hallinnan puutteen vuoksi, olin mieluummin vähän liian korkealla.

Päätin olla laittamatta herätyksiä öiksi ja mittasin verensokerin sen sijaan aina pissalla käydessäni, minkä joudun yleensä tekemään muutaman kerran yössä. Se oli tietenkin vähän riskaabelia, enkä suosittelisi sitä muille, mutta koska tiesin todennäköisesti herääväni joka tapauksessa, päätin tehdä niin äänekkäiden hälytysten välttämiseksi.

Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet siihen.

Viimeisenä päivänä kun heräsin aamulla, verensokerimittari ei toiminut. Tai niin ainakin luulin. Se näytti numeroita ”20 25”, ja koska kyseessä ei ollut ennestään tuttu mittari, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä se tarkoitti. Se vaikutti virheilmoitukselta, joten aloin googlata, mutta en löytänyt mitään juuri niistä numeroista.

Sinä aamuna meidän piti myös kirjautua ulos, joten oli kiirettä pakkaamisen ja lähtemisen kanssa. Edellisiltana olimme olleet klubilla ja tulleet myöhään takaisin. Menin muistaakseni nukkumaan neljän aikoihin. Viimeinen verensokeriarvo oli ollut tosi korkea, 22 mmol/l, joten olin ottanut reilun annoksen insuliinia ennen nukahtamista.

Aamulla olo alkoi olemaan hypomainen olo, mutta koska en voinut mitata verensokeria, en ollut aivan varma siitä. Pakattuani lähdin hotellista ennen muita ja menin ostamaan verensokerimittarin läheisestä CVS Pharmacysta. Se ei ollut erityisen halpa, mutta vaihtoehtoja ei ollut, koska minun piti pystyä mittaamaan verensokeria päivän aikana.

Oloni oli yhä huterampi, ja olin melko varma, että olin hypoglykeeminen, mutta odotin silti itsepäisesti ottamatta glukoosia. Kun sain uuden mittarin toimimaan, se vahvisti epäilyni. Verensokeri oli alhaalla, joten tankkasin nopeita hiilareita.

Mittari näytti arvon muodossa mg/dl, mutta siitä minulla oli jo kokemusta edellisvuoden Meksikon-matkalta, jossa jouduin myös ostamaan uuden mittarin. Siten tiesin, että ”oman” mittayksikön (mmol/l) saamiseksi minun piti vain jakaa arvo 18:lla.

Hetken päästä oloni oli paljon parempi. Sen jälkeen selviydyin vielä yhdestä päivästä, ja yöstä lentokentällä, ennen kuin olimme takaisin yliopistolla. Siellä pystyin vihdoin laittamaan uuden sensorin.

Tämä viikko opetti todellakin, kuinka paljon kätevämpää ja helpompaa verensokeria on hallita sensoroinnin kanssa. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, ennen kuin jokin menee pieleen. Niin, ja verensokerimittarissa, joka minulla oli mukana, ei itse asiassa ollut vikaa. Se oli vain nollautunut. En vieläkään oikein tiedä miksi, mutta jos olisin tajunnut sen, ongelmaa ei olisi ollut.

Ensi kerralla olen viisaampi, jos sama toistuu.
 

DIA.FI.462-01-FEB2026

Making Diabetes Easier

Lääkintätekniikan ja lääkehoidon tietämyksemme ja innovatiiviset ratkaisumme tukevat terveydenhuoltoa ja tekevät kroonisia sairauksia sairastavien arjesta ja elämästä hieman helpompaa.

Our mission?

#Makingdiabeteseasier

Icon
Icon
Icon
Icon