Suunnitelmallisuus ei tarkoita spontaaniuden häviämistä
Linn Suchomel
Rakastan olla spontaani. Mutta rakastan myös suunnittelua. Mielestäni on tärkeää, että niiden välillä vallitsee tasapaino, jotta elämä toimii. Tyypin 1 diabetesta sairastavana joudun olemaan suunnitelmallinen, jotta pystyn hallitsemaan verensokeriani mahdollisimman hyvin ja ottamaan sopivan määrän insuliinia ennen aterioita. Tietty määrä suunnittelua helpottaa elämää paljon. Esimerkiksi se, aionko aterian jälkeen liikkua vai istua sohvalla, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten minun kannattaa toimia aterian yhteydessä.
Suunnitteleminen ei kuitenkaan kokonaan estä spontaaniutta. Diabeteksen kanssa elävä voi ehdottomasti olla spontaani – se vain vaatii joskus hieman ylimääräisiä toimenpiteitä. Minulle kyse on valmistautumisesta, ei itseni rajoittamisesta.
Yksi Omnipodin [Toim. huom. Linn viittaa tässä Omnipod DASH -järjestelmään] suurista eduista on, että voin helposti nostaa tai laskea basaaliannosta. Jos yhtäkkiä päätän olla fyysisesti aktiivinen, nopeiden hiilarien tankkaaminen voi myös olla tarpeen. Urheilujuoma tai mehu toimii silloin yleensä hyvin, varsinkin jos olen äskettäin syönyt ja oloni on edelleen kylläinen. Hiilarit on silloin helpompi ottaa nestemäisinä.
DIA.FI.462-01-FEB2026