Kokeile erilaisia mindfulness- ja hengitysharjoituksia stressin ja paineen vähentämiseksi.

Ei ole mikään salaisuus, että ihmisen terveys on monimutkainen kokonaisuus. Psyykkinen ja fyysinen terveys vaikuttavat toisiinsa monin eri tavoin. Kun esimerkiksi koemme psyykkistä stressiä, elimistössä vapautuu stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, jotka vaikuttavat sekä henkiseen hyvinvointiimme että kehoomme fyysisesti. Pitkittynyt stressi voi johtaa fyysisiin ongelmiin, kuten korkeaan verenpaineeseen, immuunipuolustuksen heikentymiseen ja lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Toinen esimerkki on se, että säännöllisellä liikunnalla on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Liikunta muun muassa vapauttaa endorfiineja, jotka ovat mielihyvähormoneja. Fyysinen aktiivisuus voi myös vähentää ahdistus- ja masennusoireita, parantaa unenlaatua ja lisätä henkistä hyvinvointia. 

Uskon, että henkisen ja fyysisen terveyden välinen yhteys on vieläkin selvempi ja ehkä vieläkin monimutkaisempi tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Kun olen esimerkiksi ollut pitkään flunssassa, enkä
ole pystynyt harrastamaan liikuntaa tavalliseen tapaan, se vaikuttaa paitsi fyysiseen myös henkiseen hyvinvointiini. Keho ja mieli ovat tällä tavoin yhteydessä toisiinsa. Tämän ymmärtäminen ja hallitseminen on erityisen tärkeää tyypin 1 diabetesta sairastaville, koska se vaikuttaa verensokerin hallintaan.

Kun verensokerini on matala tai korkea, se vaikuttaa minuun välittömästi. Kun minulla on hypoglykemia (alhainen verensokeri), tunnen itseni usein ahdistuneeksi, ärtyneeksi ja apeaksi. Sen sijaan hyperglykemia (korkea verensokeri) saa minut tuntemaan itseni väsyneeksi, vetämättömäksi ja joskus hyvin turhautuneeksi. Nämä mielialan vaihtelut voivat helposti johtaa minut noidankehään, jossa verensokerin hallinta vaikuttaa henkiseen hyvinvointiini – ja päinvastoin. Jos verensokeri on lisäksi pitkään korkealla, se voi lisätä tulevien komplikaatioiden riskiä.

Olen huomannut yhteyden itse – verensokeriani on paljon haastavampi hallita, kun voin henkisesti huonosti. Stressi on erityisen suuri haaste, sillä se vaikuttaa paitsi mielenterveyteeni myös suoraan verensokeriini. Kun olen stressaantunut, elimistöni vapauttaa hormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia, mikä voi nostaa verensokeria. Se tarkoittaa, että verensokeria on usein vaikeampi hallita. Ei ole lainkaan tavatonta, että stressaavina aikoina verensokerini on korkealla, eikä siihen vaikuta se, kuinka paljon insuliinia käytän tai kuinka paljon yritän tasapainottaa ruokavaliota ja urheilemista. Joskus voi jopa tuntua siltä, että kehoni ei tee yhteistyötä näissä tilanteissa. Saatan tehdä kaiken ”oikein”, mutta en silti saa odotettuja tuloksia.

Lisäksi kun oloni on henkisesti huono, minulla ei ole yhtä paljon energiaa verensokerin hallintaan. Uskon, että monet ihmiset tunnistavat tästä itsensä. Tämä johtaa noidankehään. Siksi minusta on erittäin tärkeää keskittyä sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen. Mielenterveydestä huolehtiminen unohtuu helposti. Monet ihmiset ajattelevat, että he syövät hyvin ja harrastavat liikuntaa päivittäin, mutta aina se ei välttämättä riitä. Jos on esimerkiksi stressaantunut, voi olla parasta yrittää keksiä strategioita stressin hallitsemiseksi esimerkiksi mindfulness-harjoitusten avulla. 

Itse olen yrittänyt löytää strategioita, jotka auttavat minua pysymään tasapainossa – henkisesti, fyysisesti ja verensokerini suhteen. Jos huomaa jääneensä noidankehään (mikä käy varsin helposti), on tärkeää yrittää päästä siitä pois. Kokeile erilaisia mindfulness- ja hengitysharjoituksia stressin ja paineen vähentämiseksi. Se on auttanut minua useita kertoja ja parantanut myös psyykkistä keskittymistäni. Olen itse kokenut, että liikunta auttaa aina alakuloiseen oloon. Pelkästään pieni kävelylenkki voi vaikuttaa suuresti mielialaan ja verensokeriin. On myös tärkeää muistuttaa itseään siitä, että aina ei tarvitse olla täydellinen – elämä on matka, ja niin on myös diabeteksen hallinta. On luonnollista, että jotkut päivät ovat parempia ja jotkut vaikeampia kuin toiset.

DIA.FI.372-01-APR2025