Diabetes sanasto
Napsauta jotakin kirjainta, niin siirryt kyseisellä kirjaimella alkaviin termeihin.
A
- Aivohalvaus
- Yhteisnimitys aivoinfarktille ja aivoverenvuodoille, joissa aivojen paikallinen hapenpuute johtaa kudoskuolioon.
- Alapään kutina
- Ihoärsytyksestä, sukupuolitaudista, allergiasta tai infektiosta johtuva naisten ulkosynnyttimien kutina. Esiintyy joskus diabetesta sairastavilla naisilla virtsassa olevan sokerin muuttaessa limakalvojen pH-arvoa.
- Annostitraus
- Lääkeannoksen asteittainen suurentaminen, jolla pyritään löytämään potilaalle parhaiten sopiva annos eli saavuttamaan paras mahdollinen vaste.
- Apteekkihenkilökunta
- Yhteisnimitys farmaseuteille ja proviisoreille. Molemmat ovat laillistettuja ammatteja, jotka liittyvät reseptilääkkeiden käsittelyyn ja jakeluun (etupäässä apteekeissa).
- Autoimmuunisairaus
- Sairaus, joka aiheutuu siitä, että elimistön immuunisolut muodostavat autovasta-aineita jotakin elimistön omaa kudostyyppiä vastaan.
- Autovasta-aineet
- Vasta-aineita, joita elimistö muodostaa omia kudoksiaan vastaan
B
- B-HbA1c-tutkimus
- B-HbA1c-tutkimus eli ”pitkä sokeri” antaa kuvan pitkän aikavälin verensokeritasapainosta mittaamalla, kuinka paljon glukoosia on tarttunut punasolujen hemoglobiiniin. Mitä korkeampi veren keskimääräinen glukoosipitoisuus on ollut, sitä enemmän glukoosia on sitoutunut hemoglobiiniin. Koska punasolujen elinikä on normaalisti noin 120 päivää, B-HbA1c-arvo näyttää, millainen verensokeritaso on ollut 2–3 viime kuukauden aikana.
- Bariatrinen kirurgia
- Kutsutaan myös lihavuuteen liittyväksi kirurgiaksi, lihavuusleikkaukseksi ja laihdutusleikkaukseksi. Maha-suolikanavan leikkaus, jonka avulla alennetaan painoa sairaalloisessa lihavuudessa.
- Basaali
- (basaaliannos) Pitkävaikutteinen insuliini, joka otetaan elimistön insuliinin perustarpeen täyttämiseksi. Basaali pitää veren glukoosipitoisuuden tasaisena aterioiden välillä ja öisin. Basaaliannoksia otetaan yleensä yksi tai kaksi vuorokaudessa.
- Beetasolut
- Solutyyppi, jota esiintyy haiman Langerhansin saarekkeissa. Beetasolut tuottavat elimistön insuliinin.
- Bolus
- (bolusannos) Nopeavaikutteinen insuliiniannos, joka otetaan aterian yhteydessä syömisen jälkeisen odotetun verensokerin nousun hillitsemiseksi. Bolusannos voidaan myös ottaa jo kohonneen verensokerin laskemiseksi. Silloin puhutaan usein korjausannoksesta.
C
- C-peptidi-tutkimus
- (C-pept) C-peptidi on esihormoni, jota muodostuu elimistön tuottaessa insuliinia. C-peptidin pitoisuutta veressä käytetään insuliinintuotannon epäsuorana mittarina, ja tyypin 1 diabetes voidaan diagnosoida sen perusteella.
- CGM
- Lyhenne termistä Continuous Glucose Monitoring, joka tarkoittaa jatkuvaa veren glukoosipitoisuuden seurantaa eli jatkuvaa glukoosinseurantaa. Siinä ihon alle asetetaan ohut anturi. Anturi mittaa glukoosipitoisuutta ihonalaisen rasvakerroksen solunulkoisessa nesteessä. Mittausarvot lähetetään langattomasti erilliseen vastaanottimeen tai älypuhelimeen ladattuun sovellukseen, jossa ne esitetään glukoosiarvoina, trendinuolina ja käyrinä. CGM-järjestelmissä on myös varoitustoimintoja, jotka auttavat pitämään veren glukoosipitoisuuden tavoitealueella.
D
- Diabeettinen retinopatia
- (verkkokalvosairaus) Diabetekseen liittyvät silmän verkkokalvon muutokset, jotka johtuvat heikentyneestä verkkokalvon verenkierrosta. Ilmenee usein turvotuksena tai verenvuotona ja voi hoitamattomana johtaa näön heikentymiseen tai sokeuteen
- Diabetologi
- Diabetekseen erikoistunut lääkäri tai tutkija.
E
- Endokrinologi
- Hormoneihin (umpieritykseen) ja niihin liittyviin sairauksiin erikoistunut lääkäri. Diabetes on endokrinologinen eli umpieritykseen liittyvä sairaus
- Erektiohäiriö
- Miehen kyvyttömyys saada tai ylläpitää erektiota (impotenssi).
- Esidiabetes
- Diabetesta edeltävä tai ennakoiva vaihe, jossa verensokeriarvot ovat koholla, mutta eivät vielä täytä diabeteksen määritelmää. Tavallinen esiaste tyypin 2 diabetekselle.
F
- FGM
- Lyhenne termistä Flash Glucose Monitoring, jota kutsutaan suomeksi jatkuvaksi jaksoittaiseksi glukoosinseurannaksi. Menetelmässä ihon alle asetetun anturin lähelle viedään lukija (tai älypuhelin), joka lukee glukoosipitoisuuden ja näyttää sen yhdessä trendinuolen ja muutaman tunnin historian kanssa.
G
- GAD-vasta-ainetutkimus
- GAD (glutamaattidekarboksylaatti) on yksi niistä vasta-aineista, joita elimistö muodostaa beetasoluja vastaan, ja se on siksi tärkeä merkkiaine tyypin 1 diabeteksen diagnosoinnissa.
- Geneettinen riski
- Riski (todennäköisyys) sille, että henkilö kantaa taudille altistavia perintötekijöitä, että hän itse sairastuu perinnölliseen tautiin tai että hän siirtää taudille altistavia perintötekijöitä eteenpäin.
- Geneettiset tekijät
- (perintötekijät) Tekijät, jotka vaikuttavat sairauksien periytyvyyden todennäköisyyteen.
- Glukoosi
- Sana on peräisin kreikan kielen sanasta glukus, joka tarkoittaa makeaa. Glukoosi on yksinkertainen sokeri (monosakkaridi), jota muodostuu elimistön pilkkoessa hiilihydraatteja. Veressä olevaa glukoosia kutsutaan veren glukoosiksi tai verensokeriksi.
H
- Haima
- (pankreas) 15–25 cm pitkä elin vatsaontelossa mahalaukun takana ja pohjukaissuolen tuntumassa. Haima osallistuu ruoansulatukseen erittämällä suoleen entsyymipitoisia ruoansulatusnesteitä.Haimassa sijaitsevat myös Langerhansin saarekkeet, jotka koostuvat eri hormoneja tuottavista soluista mukaan lukien insuliinia tuottavista beetasoluista.
- Haimansiirto
- Kirurginen toimenpide, jossa (kuolleen) elinluovuttajan haima siirretään tyypin 1 diabeetikolle.
- Hemoglobiini
- (Hb) Happea sitova proteiini punasoluissa. Hemoglobiinin tehtävä on kuljettaa happea elimistön kudoksiin.
- Hiilihydraatit
- Ryhmä sokeriyhdisteitä (sakkarideja). Ruoansulatuksessa hiilihydraatit pilkkoutuvat glukoosiksi, joka toimii elimistön solujen energianlähteenä. Hiilihydraatit jaetaan nopeisiin ja hitaisiin sen mukaan, kuinka nopeasti ne pilkkoutuvat ja vaikuttavat veren glukoosipitoisuuteen.
- Hormoni
- Elimistön tuottamia aineita, jotka säätelevät solujen ja elinten toimintaa. Hormonit kulkevat verenkierron mukana ja toimivat eräänlaisina viestinviejinä solujen tai elinten välillä.
- Hyperglykemia
- Liian korkea veren glukoosipitoisuus (korkea verensokeri).
- Hypoglykemia
- Liian matala veren glukoosipitoisuus (alhainen verensokeri).
I
- Immuunijärjestelmä
- Elimistön puolustusjärjestelmä taudinaiheuttajia, kuten viruksia, bakteereja ja loisia, vastaan. Immuunijärjestelmään kuuluvat muun muassa imuneste ja valkosolut.
- Infuusio
- Nesteen anto suoraan vereen kanyylin kautta.
- Insuliini
- Elintärkeä hormoni, jota tuottavat haiman Langerhansin saarekkeissa olevat beetasolut. Insuliini mahdollistaa solujen energialähteenä toimivan glukoosin soluunoton verenkierrosta, ja näin insuliini myös säätelee veren glukoosipitoisuutta.
- Insuliiniherkkyystekijä
- Arvo, joka kertoo, kuinka paljon veren glukoosipitoisuus laskee yhden insuliiniyksikön vaikutuksesta. Siitä käytetään myös lyhennettä IHT.
- Insuliinikynä
- Diabeetikoille kehitetty eräänlainen injektioruisku, jonka avulla insuliinin ottaminen on helppoa ja turvallista
- Insuliinipumppu
- Lääkintälaite, joka mahdollistaa insuliinin jatkuvan ja hyvin tarkan annon. Pumppu koostuu ohuesta kanyylista, insuliinisäiliöstä ja pumppuyksiköstä. Insuliinipumppuja on erityyppisiä, esimerkiksi letkullisia ja letkuttomia. Pumppu ohjelmoidaan antamaan insuliinia jatkuvasti elimistön perustarpeen täyttämiseksi. Jatkuva anto säädetään yksilöllisesti, ja sitä voidaan myös muuttaa tilapäisesti. Aterioiden yhteydessä ja tilanteissa, joissa kohonnut verensokeri on korjattava, pumpun avulla otetaan bolus eli lisäannos insuliinia.
- Insuliiniresistenssi
- Elimistön solujen kyvyttömyys reagoida insuliiniin, mikä vähentää glukoosin soluunottoa. Insuliiniresistenssin oireet muistuttavat insuliininpuutoksen oireita, vaikka insuliinin määrä elimistössä on normaali.
- Insulinooma
- Haimassa sijaitseva kasvain (usein hyvälaatuinen), jonka solut voivat tuottaa suuria määriä insuliinia ilman, että elimistön normaali insuliinin määrää säätelevä mekanismi vaikuttaa niihin.
- Islet transplant
- Ohut (usein pehmeä ja joustava) putki, joka asetetaan verisuoneen tai ihonalaiseen rasvakudokseen nesteen ja/tai lääkkeen antoa varten.
J
- Jalkahoitaja
- Jalkahoitaja-nimikettä voivat käyttää ammattitutkinnon suorittaneet henkilöt, joita ei ole rekisteröity terveydenhuollon ammattilaisiksi. Nimikettä ei pidä sekoittaa jalkojenhoitajiin ja jalkaterapeutteihin.
- Jalkojenhoitaja
- Jalkojenhoitajat ja jalkaterapeutit ovat alaraajojen ja jalkaterien vaivoja hoitavia ja ehkäiseviä terveydenhuollon ammattilaisia. Nimikkeitä ei pidä sekoittaa jalkahoitajaan.
K
- Kalori
- Energian yksikkö. Kilokaloria (kcal), joka tarkoittaa tuhatta kaloria, käytetään usein elintarvikkeiden energiasisällön yksikkönä.
- Kapseloitujen saarekesolujen siirto
- Tyypin 1 diabeteksen hoitomenetelmä, jossa kapseloituja Langerhansin saarekkeiden soluja siirretään haimaan.
- Ketoaineet
- Rasvahappojen pilkkoutuessa syntyviä happamia yhdisteitä. Normaalisti elimistö selviää kohonneista ketoainepitoisuuksista ongelmitta, mutta insuliininpuutoksesta kärsivillä diabeetikoilla pitoisuus voi nopeasti nousta haitalliseksi ja aiheuttaa ketoasidoosin.
- Ketoasidoosi
- (diabeettinen) Vakava tyypin 1 diabeteksen komplikaatio, joka johtuu insuliinin puutteesta. Kun elimistö ei kykene käyttämään glukoosia energialähteenä, se polttaa energiaksi rasvaa. Tällöin syntyviä yhdisteitä kutsutaan ketoaineiksi. Ketoasidoosissa ketoaineita muodostuu haitallisia määriä, jolloin veren pH-arvo laskee (veri muuttuu happamaksi).
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia
- Keskusteluterapian muoto, jossa psyykkisiä ongelmia pyritään vähentämään uusien käyttäytymis- ja ajattelumallien avulla.
- Kolesteroli
- Rasvan kaltainen aine (lipidi), joka on tärkeä solukalvojen rakennusaine. Kolesterolia muodostuu maksassa, mutta sitä on myös tietyissä elintarvikkeissa.
- Kouristuskohtaukset
- Kouristuskohtauksia voi syntyä tiettyjen aivosoluryhmien aktivoituessa poikkeavalla tavalla.
L
- Lihavuus
- Terveydelle haitallinen ylipaino. Määritelmänä käytetään usein painoindeksiä yli 30
M
- Metaboliset häiriöt
- Tilat, joissa elimistön aineenvaihduntaan liittyvät toiminnot ovat epätasapainossa.
- mmol/l
- (millimoolia per litra) Yksikkö, jota käytetään muun muassa veren glukoosipitoisuuden mittaukseen. Kertoo molekyylien määrän yhtä nestelitraa kohden (normaali veren glukoosipitoisuus voi olla esimerkiksi 6,022 × 1020 glukoosimolekyyliä litraa verta kohden).
N
- Neuropatia
- Puutumista tai pistelyä aiheuttavat hermovauriot. Perifeerinen neuropatia kohdistuu käsiin, jalkateriin ja käsivarsiin.
O
- Oftalmologi
- Silmätautien erikoislääkäri.
- Oire
- Objektiivisesti havaittava merkki sairaustilasta tai elimistön toimintahäiriöstä. Oireita ja niiden yhdistelmiä analysoimalla voidaan tehdä diagnooseja. Useiden toisiinsa liittyvien oireiden samanaikaista esiintymistä kutsutaan usein oireyhtymäksi.
P
- Paastoplasman glukoosi
- (fP-Gluk) Veren glukoosipitoisuuden mittaus yön yli paaston jälkeen. Tutkimusta voidaan käyttää diabeteksen diagnosointia ja myös diabeteksen hoidon mukauttamista varten.
- Painoindeksi/BMI
- Painoindeksi (BMI, Body Mass Index) on mitta-arvo, joka osoittaa, onko henkilö mahdollisesti yli- tai alipainoinen. Painoindeksi yli 25 lasketaan ylipainoksi ja painoindeksi yli 30 lihavuudeksi. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2).
- Palpitaatio
- Katso Sydämentykytys.
- Pankreas
- Katso Haima.
- Pediatria
- Lastentautioppi. Lastentautiopin erikoislääkäriä kutsutaan pediatriksi (tai lastenlääkäriksi).
- Perifeerinen neuropatia
- Katso Neuropatia.
- Plasman glukoosi
- (P-Gluk) Veren glukoosipitoisuuden mittaus satunnaisena ajankohtana, ei paaston jälkeen.
- Polydipsia
- Epänormaalin voimakas jano. Tavallinen diabeteksen oire.
- Polyuria
- Epänormaalin suuri virtsan määrä (yli 2,5 litraa/vrk). Tavallinen diabeteksen oire, johon liittyy lisääntynyt virtsaamisen tarve (diureesi).
- Psykologi
- Psykologi on psyykkisten, tunneperäisten tai käyttäytymiseen liittyvien häiriöiden hoitoon erikoistunut terveydenhuollon ammattilainen.
R
- Rasitusrintakipu
- (angina pectoris) Rasitusrintakivun aiheuttaa sepelvaltimoiden heikentynyt verenkierto, joka puolestaan johtuu yleensä rasvan kertymisestä sepelvaltimoihin (ateroskleroosista).
- Ravitsemusterapeutti
- Ravinnon ja ravitsemuksen asiantuntija, joka antaa neuvontaa erityisruokavaliota sairauden vuoksi tarvitseville henkilöille.
- Remissio
- Ajanjakso kroonisessa sairaudessa, jolloin oireet lieventyvät tai häviävät tilapäisesti.
S
- SGLT2
- n estäjät: Lääkkeitä, jotka lisäävät glukoosin erittymistä eli poistumista munuaisten (virtsan) kautta ja pienentävät siten veren glukoosipitoisuutta. Käytetään pääasiassa tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
- Saarekesolujen siirto
- Vaikean tyypin 1 diabeteksen hoitomuoto, jossa potilaaseen siirretään insuliinia tuottavia saarekesoluja (Langerhansin saarekkeita) kokonaisen haiman sijaan.
- Saarekesolut
- Haimassa olevat saarekemaiset soluryhmät (Langerhansin saarekkeet), joissa insuliinia tuottavat solut sijaitsevat
- Saarekkeet
- Haimassa olevat saarekemaiset soluryhmät (Langerhansin saarekkeet), joissa insuliinia tuottavat solut sijaitsevat.
- Sammas
- (suun hiivasieni-infektio) Candida albicans -hiivasienen aiheuttama infektio, joka voi aiheuttaa valkeaa katetta suun limakalvoille ja kieleen.
- Sepsis
- (verenmyrkytys) Vakava (usein hengenvaarallinen) yleisinfektio, jossa elintärkeiden elinten, kuten sydämen, aivojen, keuhkojen ja munuaisten, toiminta voi vaarantua.
- Sokerirasituskoe
- (glukoosirasituskoe) Tehdään diabetesta epäiltäessä. Testissä paastonnut henkilö juo suurehkon määrän veteen sekoitettua glukoosia. Verensokeri mitataan 2 tuntia tämän jälkeen. Diabeteksessa (tai diabeteksen esiasteessa) henkilön verensokeri on normaalia korkeampi.
- Solunulkoinen neste
- Solujen välissä oleva neste elimistön pehmytkudoksissa. Solunulkoinen neste auttaa kuljettamaan ravintoaineita ja happea soluihin ja kuona-aineita soluista pois.
- Sormenpäämittaus
- Verensokerin mittausmenetelmä, jossa sormenpäästä otetaan verta neulalla (tai lansetilla).
- Sydämentykytys
- Tunne siitä, että sydän lyö tavallista nopeammin tai voimakkaammin.
T
- Tavoitealue
- Veren glukoosin suositeltu pitoisuusalue.
- Testosteroni
- Kivesten tuottama mieshormoni.
- Toksiini
- Jonkin elävän organismin tuottama myrkyllinen aine.
- Tyypin 1 diabetes
- Sairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä on hyökännyt haiman insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan ja tuhonnut ne. Tästä aiheutuva insuliininpuutos johtaa verensokerin kohoamiseen ja vaatii insuliinihoitoa. Tyypin 1 diabetesta kutsutaan myös nuoruustyypin diabetekseksi, vaikka sairaus voikin alkaa myös myöhemmässä elämänvaiheessa.
- Tyypin 2 diabetes
- Sairaus, jossa elimistö muun muassa muuttuu resistentiksi insuliinille, jolloin oma insuliinintuotanto ei riitä. Seurauksena on verensokerin kohoaminen. Tyypin 2 diabetesta kutsutaan myös aikuistyypin diabetekseksi, vaikka sairaus voikin alkaa myös lapsuudessa.
U
- Ulkosynnyttimien kutina
- katso Alapään kutina
V
- Veren glukoosi
- Glukoosin määrä veressä. Mittauksessa käytetään yksikköä mmol/l (millimoolia per litra). Kutsutaan myös verensokeriksi.
- Veren glukoosipitoisuus
- Glukoosin määrä veressä. Mittauksessa käytetään yksikköä mmol/l (millimoolia per litra). Kutsutaan myös verensokeriksi.
- Verenpaine
- Paine, jonka veri kohdistaa verisuonten seinämiin. Verenpaine käsittää kaksi arvoa: 1. Systolinen verenpaine eli yläpaine tarkoittaa painetta sydämen supistuessa (sydämen pumpatessa verta ulos). 2. Diastolinen verenpaine eli alapaine tarkoittaa painetta sydämen laajentuessa (sydämen täyttyessä verellä). Suomessa verenpaineen mittaamisessa käytetään yksikköä mmHg (millimetriä elohopeaa).
- Verensokerin hallinta
- Veren glukoosipitoisuuksien ylläpitäminen ja korjaaminen.
- Virtsatietulehdus
- Yhteisnimitys erilaisille virtsateiden infektioille. Yleisin niistä on virtsarakkotulehdus eli kystiitti.
- Virus
- Pieni organismi, jolla ei ole omaa solurakennetta eikä aineenvaihduntaa, mutta jossa on kuitenkin perintötekijöitä (DNA:ta tai RNA:ta). Virukset lisääntyvät tunkeutumalla isäntäsoluun ja saamalla sen valmistamaan uusia viruspartikkeleita.
- Virusinfektio
- Viruksen aiheuttama infektio
Y
- Ympäristötekijät
- Ulkoiset tekijät (elinympäristössä), jotka vaikuttavat terveyteen tai hyvinvointiin. Esimerkiksi saasteet tai lämpötila.
